Tililtä löytyy ylimääräistä. Lyhennätkö lainaa vai sijoitatko? Vastaus oli helppo vielä muutama vuosi sitten: kun asuntolainan korko oli alle prosentin, lähes mikä tahansa sijoitus voitti sen. Kesällä 2026 tilanne on toinen.
Lyhennys on tuotto, ei kulu
Tämä on koko kysymyksen ydin, ja se menee usein ohi. Kun maksat lainaa pois, säästät koron jonka olisit maksanut. Se säästö on tuottoa — ja se on tarkalleen lainasi koron suuruinen.
Nykyisellä tasolla, 12 kk Euribor noin 2,96 % plus tyypillinen 0,5 %:n marginaali, lyhennys tuottaa noin 3,46 %. Kolme asiaa tekee siitä poikkeuksellisen: se on varma, se on riskitön, ja siitä ei makseta veroa.
Suomessa ei ole tarjolla toista riskitöntä sijoitusta joka tuottaisi 3,46 %. Talletustilit eivät pääse lähellekään, ja valtionlainoissakin on korkoriski. Lyhennys on siinä mielessä ainutlaatuinen tuote.
Korkovähennyksen poistuminen muutti laskelman
Tätä ei juuri puhuta, mutta se on olennaista. Asuntolainan korkovähennys poistui kokonaan vuoden 2023 alussa, eikä se ole palaamassa. Sama koskee ensiasuntoa.
Aiemmin osa koroistasi tuli takaisin verotuksessa, joten efektiivinen lainakorkosi oli nimelliskorkoa matalampi — ja samalla lyhennyksen tuotto oli pienempi kuin lainan korko. Nyt vähennystä ei ole, joten koko korko on tuottoasi.
Korkojen nousu ja vähennyksen poistuminen osuivat samaan ajanjaksoon. Yhdessä ne ovat siirtäneet lyhennyksen asemaa selvästi.
Mitä sijoituksen pitää tuottaa voittaakseen
Sijoitustuotoista maksetaan pääomatuloveroa: 30 % aina 30 000 euroon asti ja 34 % sen ylittävältä osalta. Jotta sijoitus päihittäisi 3,46 %:n verovapaan lyhennyksen, sen pitää tuottaa ennen veroa:
4,94 % jos pääomatulosi jäävät alle 30 000 euron, ja 5,24 % sen ylittävältä osalta.
Osakemarkkinan pitkän aikavälin nimellistuotto on historiallisesti ollut tuon rajan yläpuolella, joten sijoittaminen voittaa yhä odotusarvoltaan. Mutta ero on kaventunut olennaisesti — ja kynnys ylitetään keskimäärin, ei joka vuosi. Lyhennyksen 3,46 % tulee joka vuosi riippumatta siitä mitä markkinoilla tapahtuu.
Osakesäästötili muuttaa vertailua jonkin verran: sen sisällä veroa maksetaan vasta nostettaessa, joten tuotot kasvavat korkoa korolle verottamattomina. Talletuksia tilille voi tehdä enintään 100 000 euroa. Pitkällä säästöajalla tämä lykkäysetu on merkittävä.
Mitä 10 000 euron lyhennys tekee
Otetaan 200 000 euron laina, 25 vuotta, korko 3,46 %. Kuukausierä on noin 997 euroa ja korkoja kertyy koko laina-ajalta noin 99 000 euroa.
Jos maksat 10 000 euroa ylimääräistä ja pidät kuukausierän ennallaan, laina-aika lyhenee 25 vuodesta noin 23,1 vuoteen. Korkosäästö on noin 13 000 euroa.
Kymmenentuhannen euron panoksella kolmetoistatuhatta euroa säästöä. Se ei ole taikuutta vaan korkoa korolle toiseen suuntaan: poistat pääomaa jolle korkoa olisi kertynyt yli kahden vuosikymmenen ajan.
Laske oma tilanteesi ylimääräisen lyhennyksen laskurilla.
Puskuri ennen kumpaakaan
Ennen kuin valitset, kerää kolmen kuukauden menoja vastaava puskuri. 2 500 euron kuukausimenoilla se on 7 500 euroa.
Matematiikka puhuu tätä vastaan: puskuri makaa tilillä tuottamatta juuri mitään, kun sen voisi laittaa töihin. Silti se voittaa, koska ylimääräinen lyhennys on yksisuuntainen. Rahat eivät tule takaisin jos työpaikka menee alta, ja lyhennetty laina ei auta silloin kun laskuja pitää maksaa ensi kuussa.
Sijoituksetkin voi myydä, mutta usein juuri väärään aikaan — työttömyys ja pörssilasku osuvat samaan suhdanteeseen.
Milloin kumpikin voittaa
Lyhennä, jos laina-aikaa on paljon jäljellä, korkosi on keskimääräistä korkeampi, kuukausierä tuntuu jo tiukalta, tai et siedä arvonvaihtelua. Myös jos lainasi on vaihtuvakorkoinen ja korkojen nousu huolestuttaa — lyhennys pienentää sitä pääomaa jolle nousu kohdistuu.
Sijoita, jos puskuri on kunnossa, sijoitusaikasi on yli kymmenen vuotta, korkosi on poikkeuksellisen matala, ja pystyt istumaan laskukauden yli myymättä. Osakesäästötilin verolykkäys vahvistaa tätä vaihtoehtoa pitkällä aikavälillä.
Useimmille vastaus ei ole kumpikaan ääripää. Puskuri ensin, sitten jako molempiin. Se ei ole päättämättömyyttä vaan hajauttamista kahden eri riskin välillä: markkinariskin ja korkoriskin.
Jos mietit korkoriskiä, katso 12 kk Euribor ennuste ja testaa kestävyytesi stressitestilaskurilla.